Arctic MaaS -hanke edistänyt saavutettavuutta ja digitalisaatiokehitystä Pohjois-Suomessa

Open Arctic MaaS -hankekokonaisuus on vienyt Pohjois-Suomen liikkumispalveluiden kehitystä monin tavoin eteenpäin kuluneen vuoden aikana. Hankkeessa on tehty töitä sisäisen saavutettavuuden ja liikenteen digitalisoinnin edistämiseksi pohjoisen harvaan asutulla alueella. Arctic MaaSissa yhteistyötä on tehty yli alue-, maakunta-, toimiala-, organisaatio- ja hankerajojen vieden kehitystyötä näin monella rintamalla menestyksekkäästi eteenpäin. Hankkeen aikana tietoa pohjoisen Suomen liikkumistarpeista ja digitaalisista ratkaisuista on saatu vietyä eteenpäin eri tason toimijoille – ymmärrys on lisääntynyt ja yhdessä on otettu askeleita kohti vaivattomampaa ja helpompaa liikkumista. Monitasoisesta yhteistyöstä saadut synergiahyödyt ovat sysänneet merkittävästi harvaan asutun alueen liikkumispalveluiden kehitystä eteenpäin.

Arctic MaaSissa on ollut käynnissä samanaikaisesti kaksi hanketta, verkostoyhteistyötä ja alustakehitystä eteenpäin vievät hankkeet, joita on viety yhtenä kokonaisuutena eteenpäin. Nämä kaksi hanketta ovat kuitenkin toimineet tiiviinä kokonaisuutena synergiaetuja maksimoiden. Arctic MaaS -hankekokonaisuudessa hallinnointia, koordinointia ja byrokratiaa on pyritty hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hanketyö ja viestintä ovat toimineet alusta asti yhteen nivoutuen, ja lisäksi hankkeilla on ollut yhteinen ohjausryhmä. Näin kehitystyöhön käytetyt resurssit on saatu mahdollisimman tehokkaasti käyttöön hankkeen aikana.

Avoimen ohjelmistokehityksen osalta Arctic MaaSissa on tehty merkittävä työ reittioppaan soveltamiseksi Pohjois-Suomen olosuhteisiin pitkine etäisyyksineen, kylmine talvineen ja voimakkaine sesonkivaihteluineen. Lappiin on jo suhteellisen vaivatonta matkustaa esimerkiksi lentäen tai junalla, mutta yleensä matkaa täytyy kuitenkin päästä jatkamaan linja-auto-/rautatieasemalta tai lentokentältä jollain muulla kulkuvälineellä. Matkaketjun sujuvuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten esimerkiksi kansainvälinen yksilömatkailija kokee matkustamisen Lappiin ja Lapissa. Arctic MaaSin aikana testattiin mm. bussit kartalla -toimintoa, reaaliaikaisen kulkutiedon sekä häiriö- ja poikkeustietojen näkymistä reittioppaassa. Jatkossa näiden toimintojen tuominen matkailijoiden käyttöön ja sitä kautta tapahtuva palvelutason nosto vastaisi osaltaan niihin saavutettavuuden haasteisiin, joiden kanssa Pohjois-Suomessa on painittu jo pitkään. Toimivat reaaliaikaominaisuuden tekisivät digitaalisesta reittioppaasta palvelun, joka kannustaisi matkailijoita hyödyntämään entistä enemmän joukkoliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla.

Hankkeen aikana käytännön digitointityötä – kuten reittien ja aikataulujen digitointia – on tehty olemassa olevilla työkaluilla, samalla kuitenkin uusia mahdollisuuksia kartoittaen. Toinen merkittävä ponnistus on ollut hankkeessa mukana olevien alueiden käyntikohteiden digitointi OpenStreetMapin tietokantaan. Kaiken kaikkiaan digitoituja kohteita kertyi yli 300. Aluekierroksen aikana käytiin myös hedelmällisiä keskusteluja liittyen reittioppaaseen ja mahdolliseen jatkohankkeistukseen. Näiden ja ohjausryhmissä käytyjen keskusteluiden perusteella kiinnostusta jatkaa Arctic MaaSissa aloitettua työtä löytyy. Lapin reittioppaan jatkokehitystä ja liikkumisen palveluiden edistämistä halutaan viedä jatkossakin eteenpäin. Aluekehityshankkeen suunnittelu on tästä näkökulmasta katsottuna erittäinkin varteenotettava jatkumo Arctic MaaSille.

 

Hankkeen aikana tehty työ on nähty tärkeäksi eri yhteistyötahojen suunnalla, mutta toistaiseksi kiinnostus ei vielä ole realisoitunut konkreettisiksi toimiksi jatkoa ajatellen. Pohjoisen Suomen näkökulmasta toimialarajat ylittävä liikkumisen palveluiden kehittäminen on kuitenkin jatkossakin tärkeää. Etenkin liikenteen ja matkailun toimialojen välistä vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyttä on syytä pitää yllä. Saavutettavuuden edistämiseksi molempien on sisäistettävä toisen ydintoiminnan lainalaisuudet ja perustoimintamallit – vain siinä tapauksessa toimialojen välinen yhteistyö saavutettavuuden eteen tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa ei myöskään sovi unohtaa. Parhaillaan Suomessa on käynnissä useita liikkumisen parissa operoivia hankkeita. Samantyyppisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja myös muilla harvaan asutuilla alueilla – suurimmat eroavaisuudet tulevat esiin kehitystyön painotuksissa. Arctic MaaSin aikana olemme käyneet keskusteluita muiden hankkeiden toimijoiden kanssa, ja yrittäneet siten tukea myös muita helppoa ja sujuvaa liikkumista edistämään pyrkiviä hankkeita. Näistä hankkeista nimeltä mainittakoon Keski-Pohjanmaalla tavara- ja henkilökuljetuksien yhdistämisen parissa operoiva Kyytiin2-hanke, sekä Turun seudulla energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumista edistävä Vihreät matkaketjut –hanke. Päällekkäisen kehitystyön välttämiseksi avoin kommunikaatio eri hankkeiden välillä on olennainen osa hankeresurssien tehokasta käyttöä. 

Arctic MaaSissa tehty työ matkaketjujen eheyttämiseksi on ollut merkityksellistä, mutta Lapin reittioppaan parissa kehitystyötä riittää vielä tulevillekin vuosille. Tärkeää on saada laaja-alainen yhteistyö ja pohjoisen Suomen alueella tehtävä alueellinen kehitystyö jatkumaan, jotta tavoiteltu palvelutarjonta ja palvelutaso realisoituisivat käyttäjäystävällisenä ratkaisuna. Matka kohti kestävää, jatkuvuuden turvaavaa ratkaisua ja organisoitumista on vielä kesken ja osoittautui jo hankkeen aikana luultua pidemmäksi. Mutta jatkokehityksen kautta on mahdollisuus päästä tilanteeseen, jossa hyvä palvelu puhuu puolestaan – ja sillä on mahdollisuudet kehittyä vieläkin paremmaksi. 

-Tea Koskela