Kokonaisvaltaisia matkaketjuja rakennetaan yhteistyöllä
Digitaaliset
reittioppaat ovat kaupunkiympäristöissä jo arkipäivää. Kasvava
yksilömatkailijoiden määrä ja vahvasti esillä oleva kestävän kehityksen trendi
asettavat omalta osaltaan painetta viedä digitaalista palvelutasoa ja
liikkumispalveluiden kehitystä eteenpäin myös harvaan asutuilla alueilla.
Haasteet ovat kuitenkin erityyppiset kaupunkeihin verrattuna – pitkät
välimatkat, liikenteen rajallinen määrä, pirstaloituneet liikkumisen palvelut
ja matala digitointiaste. Aikataulu- ja reittitieto on hajanaista ja hankalasti
löydettävissä etenkin ulkomaisten yksilömatkailijoiden näkökulmasta.
Kokonaisvaltaiselle reittioppaalle on todellinen tarve, sillä pohjoisessa
seuraava bussi ei tulekaan vartin kuluttua ja lämpömittarikin voi huidella -30
asteessa.
Näihin haasteisiin
lähdettiin hakemaan ratkaisua vuosi sitten, kun Ylläksen aiemmille
MaaS-pilotoinneille pohjautuva Open Arctic MaaS -hankekokonaisuus käynnistyi
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeen aikana on kehitetty avointa
liikkumisen palvelualustaa sekä rakennettu yhteistyöverkostoa paikallisten ja
matkailijoiden liikkumisen edistämiseksi. Open Arctic MaaSin aikana havaittiin
suhteellisen nopeasti, että mm. erinäiset lait ja säädökset asettavat haasteita
sujuvien matkaketjujen rakentumiselle ja kestävän ratkaisun löytymiselle.
Kehitystyön tekeminen pelkästään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella ei riitä,
sillä muutoksia rakenteisiin ja toimintamalleihin tarvitaan laajemmin
valtakunnallisella tasolla. Siten sekä paikallisille että matkailijoille pystyttäisiin
tarjoamaan jatkossa eheitä matkaketjuja koko maan laajuisesti ja myöhemmin
rajat ylittävästi.
Sisäisen
saavutettavuuden ja liikenteen digitalisoinnin edistämiseksi Open Arctic MaaS
-hankkeessa tehtiin reilun vuoden aikana merkittävä työ, jota pyritään viemään
jatkohankkeistuksen avulla eteenpäin. Saavutettavuuden haasteiden taklaamiseen
tarvitaan kuitenkin muidenkin toimijoiden panostusta. Tähän saatiin Lapin
Matkailuparlamentissa Torniossa positiivisia signaaleja sekä Matkahuollon että
VR:n suunnalta. Kokonaisvaltaisten matkaketjujen arvo asiakaskokemuksen
näkökulmasta on tunnistettu vahvasti molemmilla tahoilla.
Matkaketjujen tulevaisuus
Matkahuolto
on uudistamassa voimakkaasti digitaalisia palveluitaan sekä paketti- että
henkilökuljetusten osalta. Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakolan viesti
matkailutoimijoille Torniossa oli rehellinen ja muutosorientoitunut. Matkahuolto ei ole viime vuosina pystynyt
tuottamaan niin innovatiivisia ja käyttäjälähtöisiä palveluita kuin markkinat
olisivat edellyttäneet. Nyt Matkahuollon tahtotila mahdollistaa muutokset,
erityisesti digitaalisten palveluiden kehittämisen, joiden kautta yhtiö lähtee
tavoittelemaan ylivoimaista asiakaskokemusta ja parasta palvelutasoa.
Henkilökuljetusten osalta tavoitteena on tuoda valtakunnalliset matkaketjut
asiakkaan ulottuville yhteen palveluun. Tarkoituksena on kehittää esimerkiksi
verkossa asiointia, mobiilipalveluita ja karttapohjaista reittiopasta.
Asiakkaille halutaan tarjota kokonaisia matkaketjuja, sillä useimmiten matkakokonaisuus
rakennetaan kuitenkin useammasta palasesta eri liikenneyhteyksiä
yhdistelemällä. Liikkumisen tarve ei katoa, vaikka asiakas on päässyt
kotikaupungistaan rautatieasemalle tai linja-autoasemalle saakka – myös
viimeiset kymmenen tai sata kilometriä on päästävä kulkemaan sujuvasti osana
matkantekoa.
VR:n
digitaalisten palveluiden ja markkinoinnin päällikkö Vanessa Lehtinen nosti
Matkailuparlamentin puheenvuorossaan niin ikään esille kokonaisvaltaisten
matkaketjujen merkityksen. Digitaalisten palveluiden kehittäminen pelkästään
omassa ”toimintakuplassa” ei riitä parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen
rakentamiseen. Lehtinen nosti esille esimerkiksi Matkahuollon kanssa tehtävän
yhteistyön merkityksen digitaalisten palveluiden ja sujuvien matkaketjujen
muodostumisen näkökulmasta. Päällekkäisen kehitystyön sijaan on pyrittävä
hyödyntämään synergiaetuja mahdollisimman tehokkaasti – tällöin
joukkoliikenteen tarjonta näyttäytyy monipuolisempana ja houkuttelevampana
asiakkaiden näkökulmasta.
Matkahuollon,
VR:n ja Finnairin kaltaisilla toimijoilla on resursseja viedä digitaalisen
palvelutason kehitystyötä eteenpäin ja etsiä kestäviä ratkaisuja laadukkaan
asiakaskokemuksen varmistamiseksi. Kehitystyön tueksi tarvitaan kuitenkin
toimintaympäristöjen tuntemusta, toisin sanoen yhteistyötä paikallis- ja
aluetason toimijoiden kanssa. Avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö eri tason
toimijoiden välillä on olennaista saavutettavuuden edistämiseksi. Open Arctic
MaaSissa tehtyä laaja-alaista alue-, hanke-, toimiala-, organisaatio- ja
maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on ylläpidettävä myös jatkossa. Vain siten
digitaalista palvelutasoa ja parempaa asiakaskokemusta saadaan edistettyä
laajemmassa mittakaavassa matkalla kohti kestävämpää, sujuvampaa ja
resurssiviisaampaa liikkumista.
Tea Koskela