Muonio matkalla kohti kestäviä liikkumisen palveluita
Pohjois-Suomen haja-asutusalueilla kuntien tuottamat ja hankkimat kuljetuspalvelut ovat merkittävä osa sisäisen liikenteen palvelutarjontaa. KeLiPa -hankkeessamme on mukana 8 lappilaista kuntaa, jotka ovat kaikki saman haasteen edessä: Kittilä, Kolari, Muonio, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Sodankylä ja Kemijärvi.
Kuntien kuljetuspalvelujen hankinnat on usein hajautettu eri
osastoihin. Koulukuljetukset kilpailutetaan sivistysosastolla, sosiaalipalvelukuljetukset
(SHL/VPL) sosiaalitoimessa ja muiden kuljetuspalveluiden kilpailutus saattaa
kuulua esim. kunnan hallintojohtajalle tai elinvoimaosastolle.
Tämä haaste on huomattu myös Muoniossa. Muonion kunnassa on kuitenkin ryhdytty tuumasta toimeen ja ryhdytty tarkastelemaan kuljetuspalveluhankintoja kokonaisvaltaisesti, yhdessä liikennöitsijöiden ja matkailuelinkeinon kanssa.
Mistä lähdettiin liikkeelle?
Keväällä 2020 kartoitettiin yhdessä kunnan eri osastojen hankkimat liikennepalvelut. Samaan taulukkoon koottiin seuraavat tiedot:
- kunnan osasto
- kuljetuspalvelun nimi
- palveluntarjoaja
- kuljetuksiin liittyvät kalustovaatimukset
- ajojen määrä /kk
- sopimuksen voimassaolo / sopimusaika
- tarve tulevaisuudessa
- haasteet ja muut huomiot
Valmis taulukko oli kaikille osallistujille silmiä avaava
kokemus. Se havainnollisti, miten paljon on olemassa kuljetustarpeita ja
toisaalta myös palveluita.
”Ymmärsimme asian laaja-alaisuuden:
liikkumisen palvelut liittyvät kaikkeen kunnan toimintaan. Yllätyksenä tuli muun
muassa se, että Muonion työpaja tekee tavarakuljetuksia (ruoka-,
lääke-, ja postikuljetukset, yritysten kierrätysjätteet) ja toimii
palveluntuottajana työllistäen muoniolaisia. Tarkastelimme myös koulukuljetuksien
hankintasopimuksia ja huomasimme, että lainsäädäntö ja sopimukset
mahdollistaisivat kuljetusten avaamisen myös muuhun liikkumiseen”, kertoo Muonion
elinkeinokoordinaattori Kaisa Kylä-Kaila.
Kävi siis selväksi, että osapuolilla oli yllättävän vähän
tietoa kunnan sisäisen liikenteen kokonaisuudesta. Kaikilla osallistujilla oli
kuitenkin aidosti yhteinen tavoite: toimia jatkossa mahdollisimman resurssiviisaasti.
”Ajattelimme myös
kaikki, että tieto esimerkiksi kunnan tarjoamasta asiointiliikenteestä tulisi
olla helposti löydettävissä ja palvelu helposti käytettävissä.
Asiakaspalautetta asiointiliikenteen sujuvuudesta ei ole kerätty. Parhain tieto
on varmasti liikennöitsijöillä, jotka ovat tekemisissä suoraan asiakkaiden
kanssa”, jatkaa Kylä-Kaila.
Samaan aikaan Nina Vesterinen kartoitti Muonion matkailuliikennettä
osana Visit Muonio 2025 -hanketta. Kartoituksessa selvisi, että parannettavaa
riittää.
”Positiivista oli hyvä
kutsutaksiyhteys Kittilän lentoasemalle sekä Arctic Route -reitti Tromssasta
Muonion ja Kittilän kautta Rovaniemelle. Kolarin rautatieasemalle ei
käytännössä ollut ympärivuotisesti mitään toimivaa yhteyttä. Useampi bussi
kyllä kulki ko. reitillä, mutta bussi saattoi lähteä vähän ennen junan
saapumista tai odotusaika venyi useampaan tuntiin. Samaan aikaan myös hiljaisen
tiedon mukaan bussi Muoniosta saattoi viedä pyynnöstä Kolarin rautatieasemalle,
vaikka pysäkkiä ei ollut mainittu ilmoitetulla reitillä”, Vesterinen kuvailee.
Oman haasteensa aiheuttavat myös VR:n aikataulumuutokset, joista
ei keskustella suoraan bussiliikennöitsijöiden kanssa. Vesterinen
muistuttaakin, että olisi kaikkien kannalta järkevää synkronoida bussiaikataulut
junaliikenteen kanssa.
Sama synkronointiongelma on havaittu myös lentokenttäkuljetuksissa.
Lentojen myöhästymiset voivat muuttaa aikatauluja nopeallakin varoitusajalla.
Vesterisen laatimassa kartoituksessa kävi ilmi, että kaikista
suurin pullonkaula on Muonion sisäinen liikenne.
”Ilman omaa autoa
matkailijalla on haastavaa tai melkeinpä mahdotonta liikkua Muonion sisällä
käyntikohteesta toiseen. Tämä kävi ilmi myös toisessa kyselyssä, joka oli
suunnattu Muonion vapaa-ajanasukkaille. Jotta jatkoyhteys Kolarin asemalta
olisivat paremmat, käynnistettiin vuoden 2021 alussa kutsutaksikokeilu Kolarin
rautatieasemalta Muonioon ja Hettaan. Kokeilu jatkuu elokuun loppuun, jatko on vielä
kysymysmerkki.”
Liikennöitsijä peräänkuuluttaa resurssiviisautta
Keväällä 2021 alueen liikennöitsijä esitti toiveen
yhteistyön lisäämisestä. Kunnan hankkimista tilausliikennepalveluista puuttui
kokonaiskoordinointi, mikä aiheutti toisinaan tilauksien päällekkäisyyttä. Kuljetuskapasiteettia
on rajallisesti ja on kaikkien yhteinen etu, että sitä käytetään resurssiviisaasti.
Lisäksi syksyllä 2021 voimaan tuleva ”Puhtaiden ajoneuvojen” -direktiivi aiheutti
liikennöitsijöille huolta.
Osapuolet järjestivät yhteisen keskustelutilaisuuden, jonka
tuloksena perustettiin ”Muonion liikennetyöryhmä”. Ryhmään kokoonpano on
seuraavanlainen:
Työryhmä ylläpitää keskustelua liikkumisen palveluihin liittyvien toimijoiden välillä, edistäen näin palveluiden resurssiviisautta. Kun palveluiden käyttöastetta nostetaan, se parantaa palveluntarjoajien liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on keskeistä haja-asutusalueella, jossa volyymit ovat pieniä ja välimatkat pitkiä. Näin varmistetaan palvelutarjonta myös tulevaisuudessa.
Työryhmä käsittelee ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita yleisellä tasolla. Yksittäisistä hankinnoista ei keskustella. Yhteisenä tavoitteenamme ovat tietenkin entistä kestävämmät liikkumisen palvelut.
Hanna Ylipiessa