Pyöräliikenteessä kasvumahdollisuuksia arktisilla alueilla

Täällä pitkien etäisyyksien Suomessa on myös paljon lyhyitä päivittäisiä matkoja esimerkiksi kauppaan tai työpaikalle. Nämä lyhyet matkat ovat potentiaalisia kulkea pyörällä. Silti jopa alle 10 minuutin pituisista matkoista noin 50 % tehdään autolla. Lyhyitä matkoja on etenkin kuntien keskustoissa. Tällaisia riittävän tiiviitä keskustoja löytyy myös Lapista esimerkiksi Rovaniemeltä, Kolarin Äkäslompolosta ja Kittilän kirkonkylältä. Näistä kaikista kohteista onkin jo helppo bongata pyörällä liikkuvia kesät talvet. Rovaniemellä jopa postin jakelua hoidetaan pyörän satulasta ympärivuotisesti. Lisää mahdollisuuksia pyöräliikenteen kehittämiseen kuitenkin on ja osa lyhyistä automatkoista voitaisiin korvata pyörällä.

 Lapin ammattikorkeakoululle pyöräliikenne on vilkasta

Pyöräliikenteeseen investoiminen on varsin houkuttelevaa kunnille. Sen avulla voidaan kohentaa asukkaiden kuntoa, vähentää liikenteestä syntyviä päästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta, kehittää liiketoimintaa ja matkailuelinkeinoa. Kansainvälisesti on arvioitu, että pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kunnalle takaisin 3–5 euroa. Pyöräilystä syntyvien hyötyjen takia moni kunta on lähtenyt kehittämään pyöräliikennettä arkisena liikennemuotona sekä pyörämatkailuna.

Pyöräliikenteen kehittäminen liikennemuotona edellyttää sitä, että pyörällä pääsee ajamaan niin kodin ja työpaikan väliä kuin kouluihin, kauppoihin ja muihin palveluihin luotettavasti ympäri vuoden. Tämä puolestaan edellyttää kunnilta laadukkaita pyöräliikenteen reittejä, reittien ylläpitoa ja opastusta. Työpaikat, kaupat ja muut kiinteistöjen omistat voivat osaltaan toteuttaa pyöräpysäköintiä niin, että pyörällä on helppo saapua perille. Laadukas pyöräpysäköinti juna-asemilla ja linja-auto pysäkeillä auttaa puolestaan matkaketjujen toimivuuteen.

Mallia pyöräliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun voidaan hakea menestyneistä pyöräilykaupungeista kuten Kööpenhaminasta, Amsterdamista tai Oslosta. Mutta aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, sillä Oulu on tunnettu maailman talvipyöräilykaupunkina. Sieltä voidaan hakea toimivia käytäntöjä myös useaan Lapin kohteeseen. Oulussa on onnistuttu erityisen hyvin luomaan kilpailukykyisiä oikoreittejä pyöräliikenteelle ja huolehtimaan laadukkaasta pyöräväylien kunnossapidosta ympäri vuoden. Suomessa on myös hiljattain päivitetty pyöräliikenteen suunnitteluohje, jonka avulla on mahdollista suunnitella laadukasta ympäristöä arkista pyöräliikennettä varten. Tämä palvelee pyörämatkailuakin.

Pyöräilyn edistäminen ei ole siis itseisarvo yksinään, mutta sen monet hyödyt tekevät kehittämisestä kannattavaa. Täällä arktisilla alueilla ulkona liikkumista ei ole ollut tapana pelätä talvisinkaan, joten potentiaalia ympärivuotisen pyöräliikenteen kuin pyörämatkailun kehittämiseen on yhä valtavasti!

 

Kirjoittaja

Reetta Keisanen

Pyöräliiton hallituksen puheenjohtaja

reetta.keisanen@pyoraliitto.fi