Pyörämatkailu - kilpailutekijä vai välttämättömyys?
Matkailun motiivit kumpuavat uuden tiedon janoamisesta, uteliaisuuden tyydyttämisestä ja kokemuksien löytämisestä. Vuonna 2022 matkailukohteita ja -tapoja on lukemattomasti, eikä taivaskaan ole enää rajana: matkalippuja myydään jo avaruuteenkin. Pandemia on ollut matkailun jarruna viime vuodet, mutta usko vanhaan normaaliin palaamisesta on vahva. Nyt eletään kokemus etsinnän kulta-aikaa, jona suurempi osa maailman väestöstä voi liikkua omien matkustusmotiiviensa johdattamana minne haluaa, kuin koskaan aikaisemmin.
Tilanne on paradoksaalinen siinä mielessä, että ilmastokriisi pahenee ja yksi ilmastokriisin aiheuttajista on matkustamiseen liittyvä liikkuminen. Suuruusluokaltaan noin puolet matkailun ilmastovaikutuksista syntyy matkustamisesta, matkailun koko ilmastovaikutuksen ollessa noin kymmenes ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormasta. Kansantaloustieteilijöiden suosituin mantra on ollut vuosikymmeniä, että ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristövaikutusten ulkoisvaikutukset on sisällytettävä markkinahintoihin, mekanismilla tai toisella. Toisin sanoen negatiivisilla vaikutuksilla pitäisi olla arvoisensa hintalappu. Jos näin oltaisiin tehty, niin tilanne olisi alkanut korjata itse itseään. Näin siis ainakin teoriassa.
Nykytilanteessa voidaan todeta, että kuluttaja ei ehkä koskaan ole ollut niin hämmentynyt valintojensa vaikutuksista, kuin nyt. Voi olla vaikea ymmärtää, miten toimet, joiden vaikutukset haastavat ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin, ovat edelleen sallittuja, mahdollisia ja ja vieläpä usein edullisia. Meistä suurin osa varmasti tuntee tilanteessa olonsa voimattomaksi. Lopuista tulee poliitikkoja, asiantuntijoita, aktivisteja, tutkijoita ja insinöörejä, jotka yrittävät tehdä asialle jotain.
Horisonttiin ja pidemmällekin
Miltä matkailuala näyttäisi, jos ulkoisvaikutukset, eli ympäristövaikutusten todelliset kustannukset olisi sisällytetty tuotteiden ja palveluiden hintoihin? Jos pidetään suurennuslasi liikkumisessa, niin voidaan olettaa
kulkutapojen vaihtuvan tehokkaampiin ja/tai
liikkumisetäisyyksien lyhentyvän ja/tai
matkailijan bruttotulojen kasvavan ja/tai
matkojen keston pidentyvän.
Suomen tilanteessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomi-neidosta tulee ulkomaalaisille kohde, jonne matkustetaan usein lähempää ja aikaisempaa vähemmän lentäen. Lisäksi: kun tänne tullaan, niin täällä saatetaan viettää aikaisempaa enemmän aikaa, ainakin jos Suomi on kohteena riittävän vetovoimainen ja monipuolinen, ja ellei matkailija ole sieltä varakkaimmasta päästä.
Maan sisällä voidaan luonnollisesti olettaa tapahtuvan vastaavaa, jolloin erityisesti kotimaiset matkailijat tulevat liikkumaan aikaisempaa enemmän joukkoliikenteellä oman auton tai vuokra-auton sijaan, ainakin silloin, kun matkaketjut ovat kunnossa kohteisiin pääsemiseksi. Lisäksi pyöräilyn rooli liikkumisessa ja matkailussa tulee nousemaan merkittäväksi.
Suomi on pitkä ja suurelta osaltaan harvaan asuttu maa. Osa matkailukohteista on vaikeasti saavutettavissa, eikä palvelukeskusten ja kylien välilläkään pääse aina tehokkaasti kulkemaan. Pyöräily on yksi ratkaisu saavutettavuushaasteeseen ja lisäksi se on samalla lähes ympäristöä kuormittamatonta, terveyttä edistävää ja vieläpä hauskaa. Parempaa luontomatkailun ja liikkumisen muotoa ei liene vielä keksityn. Erityisen hyvin se sopii maahan, jonka vetovoima perustuu verrattain puhtaaseen ja runsaaseen luontoon, hiljaisuuteen ja erämaisuuteen, maustettuna ehkäpä maailman parhailla retkeilypalveluilla. Suomella on mahdollisuus nousta maailman tunnetuimpien pyörämatkailumaiden joukkoon, sillä rakennuspalikat ovat vahvoja ja uniikkeja.
Pyörämatkailukeskus - yhdessä kohti tulevaisuutta
Pyörämatkailutrendi on ottanut Suomessa vasta ensiaskeleensa, mutta sen mahdollisuuksiin on jo osittain herätty. Keväällä 2021 osittain julkisen rahoituksen sai yhteensä 60 hanketta, jossa pyörämatkailun kehittäminen oli pää- tai sivuteemana. Tämä kertoo huomattavasta kiinnostuksesta teemaa kohtaan sekä yksityisen että julkisen sektorin puolella.
Pyöräilykuntien verkosto ja Pyöräliitto perustivat Pyörämatkailukeskuksen vuonna 2020 Suomen pyörämatkailun kehittämiseksi. Pyörämatkailukeskuksen tavoitteena on valjastaa Suomen potentiaali pyörämatkailumaana, vahvistaa kotimaista pyörämatkailualan osaamista ja lisätä Suomen tunnettavuutta pyörämatkailukohteena.
Tähänastisia näkyviä tuloksia ovat Suomen pyörämatkailumahdolllisuuksien kokoaminen bikeland.fi -sivustolle, Tervetuloa Pyöräilijä -tunnuksen kehittäminen sekä South by Cycle -pyörävaellusreitistön julkaiseminen joulukuussa 2020. Maaliskuussa 2022 julkaistaan myös noin 2000km mittainen Arctic by Cycle -pyörävaellusreitistö. Merkittävin työ on kuitenkin ehkä tehty kulisseissa vielä osittain hajanaisen Suomen pyörämatkailukentän tuomisessa yhteen. Siihen tulee pohjautumaan tehokas tiedonjako ja suuntatietoinen eteneminen Suomen pyörämatkailun kehittämisessä.
Terveisin,
Taneli Roininen