Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella
Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella vahvistaa sen, mikä on alueellisesti jo tiedetty
Miten Tunturi-Lapissa liikkuva matkailija kokee julkisen liikkumisen mahdollisuudet? Miten matkailija liikkuu Lapissa? Miksi Lappi houkuttaa saapumaan paikan päälle? Kestävän liikkumisen palveluiden ekosysteemi -hankkeessa mm. tutkittiin tapoja liikkua Tunturi-Lapissa elokuusta marraskuuhun 2022. Johtuen rajallisista joukkoliikenteen mahdollisuuksista kulkijan hiilijalanjälki kasvaa liikkumisen painottuessa yksityisautoiluun.
Julkisen liikenteen kehittämistä alueella tarvitaan, jotta alueen hiilikuormaa saadaan vähennettyä. Sen vähäisyys ja osittain puute on ollut alueella hyvinkin selvää, nyt tehdyn selvityksen myötä Tunturi-Lapin liikkumisen kokonaiskuvasta saatiin jäsentynyttä tietoa niin matkailijoiden tavoista liikkua kuin matkailijoiden motiiveista matkustaa alueelle ja alueen sisällä. Samoin selvitettiin millaisia toiveita Tunturi-Lapin kohteesta toiseen vievän joukkoliikenteen aikatauluille ja siirtymille olisi.
Selvityksessä ilmeni selkeää kiinnostusta liikkua eri kohteisiin. Kilpisjärvi ja Pallas nousivat suurimmiksi kiinnostuksen kohteiksi, kuntakeskukset eivät niinkään. Tutkimuksen aikana päiväkävijöiden liikkuminen suuntautui eniten Leville ja Äkäslompoloon. Mielenkiintoista on, vaikka kiinnostusta vierailuun kuntakeskuksissa ei niinkään ole, niihin suuntautuu paljon liikennettä. (Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella 2022, 21–24.) Päiväkohteeseen matkustavan halu lähteä liikkeelle on aamupäivällä klo 9–11 välillä ja takaisin pääkohteeseen pitäisi päästä klo 17–19. Vuorokausirytmillisesti lähtö on aamiaisen jälkeen ja paluu illalliselle. (Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella 2022, 25–26.)
Rahankäyttöä tutkittaessa selvisi, että päiväkävijän lompakon nyörit ovat runsaan 100 € löysemmällä kuin yöpyjän. Tätä selittää helposti se, että päiväkäynnin aikana matkailija pyrkii kokemaan kohteen palvelut kerralla mahdollisimman laajasti, kun taas yöpyessä esimerkiksi ruokaa laitetaan mökkimajoituksessa ravintolakäynnin sijaan. Vastaajissa oli vähäinen määrä päiväkäyttäjiä, joten tulosta tulee käsitellä suuntaa-antavana. Tulokset kuitenkin vahvistavat käsitystä siitä, että esimerkiksi Levillä majoittuvan on aivan luonnollista mennä Äkäslompoloon viettämään päivää, kokemaan palveluita ja ruokailemaan. Näin ollen on hyvä tunnistaa, että eri kohteiden matkailijat ovat potentiaalisia asiakkaita myös naapurikohteille; niin käyntikohteille, palveluille, aktiviteeteille kuin tapahtumille. Hiilikuormaa voi pienentää yhteisesti järjestämällä kulkuyhteyksiä kohteiden välille. (Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella 2022, 29–30.) Matkailijan rahankäyttöä tutkittaessa asiaa on mahdollista tarkastella kahdesta eri näkökulmasta kuten viipymä ja motiivi. Matkailijoiden liikkumisen motiiveista vahvimpina olivat tutkimuksessa luonto, liikunta, rentoutuminen, harrasteet ja mökkiloma.
Selvityksen tulokset tukevat yleistä ymmärrystä alueellisesti julkisesta liikenteestä ja sen tarpeista. Nyt saadut tulokset antavat konkreettista dataa kaikille alueen toimijoille päätöksen teon ja suunnittelun tueksi.
Jos palveluita ei ole, niitä ei voi käyttää. Kun palveluita kehitetään, on tärkeää tehdä se asiakaslähtöisesti. Tarjonnan luomisella mahdollistetaan asiakaskäyttäytymisen muutos. Tarjonnan ohella on huolehdittava liikkumisen palveluiden saavutettavuudesta (ks. Saavutettavuus infograafi). Tähän tarvitaan laajaa halua tehdä yhteistyötä matkakohteiden, matkailuyritysten ja kuntien kesken. Yhdessä se on mahdollista. (Selvitys matkailijoiden liikkumisen vaikutuksista Tunturi-Lapin alueella 2022, 39–43.)
.png)